Aamulla oli toivomaani pakkasta useampi aste. Koirat pysyivät ihanan puhtaina, mutta toisaalta kengänpohjaan tarttunut "suklaapötkö" pysyi myös kiitettävän kauan kyydissä mukana.... Nappasin muutaman kuvan pihasta ennenkuin aurinko taas painui mailleen tuossa puoli neljän aikoihin iltapäivällä.
Tämä kaveri alkoi kukkia suuren männyn juurella tuossa lokakuun aikoihin, ennemmin en sitä täällä ole nähnyt. Lienevätkö linnut kakkineet siemenet tuohon ja lämmin syksy sai sen aloittamaan kasvun noinkin myöhään?
Sitkeä pieni kukka sinnittelee vielä marraskuun puolessa välissä. Takana pilkottavat ne kirsikkapuut, joiden varjossa täällä elellään (kesäisin...).
Viiruhelpi, joka nököttää varaston nurkalla. On kuulemma kova leviämään, joten kevään todo-listalle laitetaan helpin siirto muualle, koska se on jo nyt vähän tiellä. Pidän viiruhelpistä kovasti, joten ihanaa, että täällä sellainen kasvaa.
Kylmää vastaan ompelin viikolla noille nuorimmille takit. Kuvan laatu on syvältä, mutta koirat sentään pysyivät paikoillaan sen muutaman sekunnin ajan, mitä kuvaamiseen meni. Huomaatteko, miten koirat suorastaan ratkeavat riemusta saatuaan takit ylleen...?
Iltapäivällä päätin leipoa pullaa, tuloksena korvapuusteja ja voisilmäpullia, joita meillä kutsutaan silmämunapulliksi. Nimi juontaa vuosien taa, kun keskimmäinen omista lapsista halusi niitä... niitä... no niitä... silmämunapullia!! Lisänä lempparimuumimukista Earl Grey -teetä hunajan kera...
Mukavaa alkavaa viikkoa jokaiselle!!!
Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti